Nimittäin. Heti saatuani todisteet siistä, että ainakin kaksi ihmistä on lukenut blogiani, päätän pitää sen kirjoittamisessa rapsakan kolmen viikon tauon. Eiköhän tuolla karkoiteta mokomat kytät.
Tauko kirjoittamiseen tuli minulle kuitenkin täysin pyytämättä ja yllättäen, kuten eräät asiakirjat maamme historian ainoalle naispääministerille. Suoraan sanottuna en muista juuri mitään näiden kuluneiden viikkojen tapahtumista, enkä ainakaan kirjoitustauon alkuvaiheista. Tiedän vain että aika on mennyt melko vahvasti jossain muualla kuin atk:n parissa. Uskallakin väittää että atk-harrastukseni ei ole voinut näin huonosti sitten vuoden 2003 kevättalvea, jolloin olin kuukausia ilman tietokonetta elementtirakentamisen ja silloisen naisystäväni viedessä kaiken aikani. Nyt silloinen naisystävä on muuttunut vaimoksia ja elementtirakentaminen jalostunut elementtirakentamisen suunnittelemiseksi. Mikä ettei.
Kirjoitustauon aikana kävin mahtollisesti kerran kerran tai kaksi uimassa, kerran salilla ja kerran heittämässä keihästä ja työntämässä kuulaa. Eli hiljaista oli myös liikuntarintamalla. Soittelin bassoa siitäkin edestä, harrastelin miksaamista ja lupasin jokaiselle vastaantulijalle kaiken mitä he pyysivät. Alan muun muassa talven mittaan äänittämään radio-ohjelmia. Hifiä.
voin muuten tähän todeta vielä, että intin kuntotestin lähtötasoni on nyt selvillä kun sain pituudet hypättyä ja leuat vedettyä. Leukoja kiskoin kokonaiset 6 kappaletta mikä oikeuttaa tyydyttävään arvosanaan puolustusvoimain asteikolla. Vauhdittomassa pituudessa ainoa yritykseni kantoi lukemiin 253, eli tulos on SA-int:in mukaan kiitettävä. Näistä lähtökohdista siis ponnistetaan kohti kevättä. Jälleen kerran.
Eilen pidettiin pikkuisen tupaantuliaisia sukulaisille. Arvaa vaan, rakas päiväkirja, kiinnostaako siivoaminen..